Mitä varten nukkumisergonomiaa? Mihin sitä oikein tarvitaan?

Mitä varten nukkumisergonomiaa? Enhän minä voi tietää miten minä nukkuessani olen? Kerron teille yhden tarinan nukkumisergonomian merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Olkoon tämä vaikka hieman ajatuksia herättelevä esimerkki.

Asiakkaakseni tuli luokseni fysioterapeutin ohjaamana, noin 45 vuotias nainen. Hänellä oli kipuja oikeassa olkapäässä ja rintarangassa (lapojen välissä). Seisoessakin oikea olkapää työntyi eteenpäin. Hän oli käynyt fysioterapeutin luona muutamia kertoja, josta oli saanut apua hetkellisesti. Kertoi, että kipu ja vedon tunne rintarankaan palautuu aina takaisin. Hän kertoi minulle nukkuvansa kylkiasennossa. Olisin voinut tässä vaiheessa ottaa hyllystä kylkinukkujan tyynyn, myydä sen ja lähettää hänet tyynyn kanssa eteenpäin. En kuitenkaan tyytynyt asiakkaan vastaukseen. Tyynyn hankinta puheen perusteella olisi mennyt metsään rytinällä. Muutaman yön jälkeen hän olisi todennut, että olipa taas ihan höhöhöpö hankinta tuo ”mukaergonominentyyny”.

Pyysin asiakasta menemään testivuoteelle pitkälleen ja näyttämään mahdollisimman totuudenmukaisen nukkumisasennon. Hän kyllä kävi ”kylkiasentoon”, mutta minkälaiseen! Oikea olkapää voimakkaasti eteenpäin työnnettynä ja vasen jalka kiertäen patjan pintaa vasten. Jolloin tässä asennossa selkäranka on korkkiruuvimaisessa asennossa. Tämä hänen mieluisin nukkumisasento tukee juuri sitä hänen virheasentoaan, jota hän on käynyt hoidattamassa fysioterapeutin luona.

Neuvoin asiakasta vaihtamaan puolia miehensä kanssa. Hän hieman kulmiaan kurtistellen asiaa ääneen ihmetteli. Kerroin tämän poistavan asennon ns. kipeältä puolelta. Usein myös pariskunnat tykkäävät nukkua selkä toiselle käännettynä. Kysyin myös häneltä hänen nukkumiasennostaan, sitä että huomaako hän siinä mitään merkittävää. Hetken asentoaan mietittyään, hän totesi, että minähän olen aivan kierossa. Tämähän on se minun virheasentoni! Korjasin hänen nukkumisasennon ja katsoin niskalle oikeanlaisen tyynyn sekä halityynyn hyvää ergonomista asentoa tukemaan.

Joillakin ihmisillä saattaa olla hankaluuksia eläytyä edellä kuvattuun tilanteeseen kun minä, vieraana ihmisenä tuijotan vierestä. Tilanne kuitenkin rentoutuu melko pikaisesti, kun siinä hetken juttelen niitä näitä, samalla tässä on minulla loistava tilaisuus havainnoida ihmistä nukkumisasennon suhteen. 10 vuoden kokemuksella saan ihmiset yleensä ”kiinni” juuri niistä kuormittavista asennoista.

Olin jälkeen päin yhteydessä asiakkaaseen ja hän kertoi, että tilanne on parantunut huomattavasti ja vedon tunne vartalossa on helpottunut. Tässä on osa hänen lähettämästä vastauksesta.

” Vaikutukset ovat olleet todella hyvät!!! Vaihdoin myös kylkeä eli paikkaa mieheni kanssa, ja oikean olkapään kipu on vähentynyt ja vasemman kyljen veto. Eli olen hyvin tyytyväinen vaikutuksiin”.

Asiakas tuli parin viikon päästä pistäytymään myymälässäni ja kertoi, että ovat vaihtaneet taas nukkumaan vanhalle puolelle, mutta tilanne oli kuitenkin jatkunut hyvänä, fysioterapiakäyntien kanssa, kallonpohjassa kertoi olevan hieman kipuja. Ihmetteli kovasti, että miksei hän aiemmin ole tajunnut nukkumistaan miettiä. Usein sitä ei itse huomakkaan vaan siihen tarvitsee ulkopuolisen asiantuntijan.

Laitoin viestiä viikko sitten hänelle ja tilanne oli palautunut lähes ennalleen kipujen suhteen. Hän oli menossa fascia käsittelyyn. Neuvoin häntä vaihtamaan sen nukkumispuolen miehensä kanssa uudemman kerran toiselle puolelle, jolloin kuormitus siirtyy erilaiseksi. Palaan taas tiedustelemaan tilannetta jonkin ajan kuluttua.

Tässä mielestäni yksi hyvä esimerkki siitä, että pelkkä nukkumisergonomian läpikäyminen suusanallisesti ei riitä vaan siihen tarvitaan konkreettista neuvontaa ja ohjausta. Ihmisellä täytyy olla tieto niistä asennoista, jotka häntä kuormittavat, jotta hän voi hakeutua ja opetella niistä pois. Näin ihminen saa esimerkiksi hyvästä fysioterapiasta tai hieronnasta suuremman hyödyn itselleen. Nukkumisergonomia on asiana helposti aihe, joka sivuutetaan ja sen merkitystä ei ymmärretä riittävästi. Tämä asiakasesimerkki kuvastaa hyvin, että nukkumisergonomialla on suuri merkitys, mutta mikään yksittäinen asia ei ole autuaaksi tekevää. Jokaisen alueen asiantuntijoiden yhteistyötä tarvitaan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Myös tämän esimerkin luettuasi voit ehkä ajatella, että eipä koske minua kun, ei ole mitään ongelmaa tai kipuja. Kipuja ei tarvitse ollakkaan vaan tällä aiheella haluan herätellä ihmisiä ymmärtämään nukkumisergonomian merkitys palautumiseen ilman kolotuksiakin. Helposti tyydymme olemassa olevaan tilanteeseen. Oikeanlainen nukkumisergonomia on kuitenkin hyvin oleellinen osa, jotta saamme laadukasta unta mahdollisimman paljon. Kaikkihan me tiedämme, että hyvin levänneenä kaikki näyttää kauniimmalta!

Sähkösäätöinen työpöytä voi olla virheostos?

Korkeussäädettävä työpöytä voi olla virheostos?

Tällä hetkellä vallitsee oikein myötäisen, positiiviset tuulet työergonomiassa. Istumisen sijasta suositellaan työskentelyä seisten. Istumisen haittoja on viime aikoina tutkittu paljon ja ompa niitä jopa verrattu tupakoinnin haittoihin. Minä suosittelen myös seisomista!

Onko sinulle tai työkaverillesi ehkä hankittu säädettävä työpiste, mutta sitä ei tule käytettyä. Tai ehkä olet työnantajana miettimässä, että onko se kannattava investointi. Investointi kyllä kannattaa kunhan kyseiseen asiaan perehdytetään työntekijät kunnolla. Tämä pöydän käyttämättömyys voi johtua monesta tekijästä ja niiden yhteisvaikutuksesta, joka tekee seisoma-asennosta tukalan tuntuista.

Sähkösäätöinen pöytä on loistava hankinta edistämään hyvinvointia työssä, kunhan sitä vain käyttää oikein. Sähkösäätöisen pöydän ympärille on mahdollista hankkia erilaisia, työergonomiaa tukevia apuvälineitä.

Kaikki kuitenkin lähtee lihasten hyvinvoinnista, joten tärkeintä onkin pitää pienet, mutta sitäkin tärkeämmät tukilihakset, selkärangan ympärillä vahvoina. Tämä auttaa hyvän, ryhdikkään asennon säilyttämisen. Ryhdikäs asento kuormittaa vartaloa tasaisesti eikä lihaksisto, välilevyt, nivelet ym. pääse ylikuormittumaan. On olemassa erilaisia, loistavia aktivaattoreita seisomatyöhön. Nämä erilaiset aktiivisuutta ylläpitävät tuotteet, tekevät koko ajan pientä liikettä aktivoiden juuri näitä tukilihaksia. Tämä ei tietenkään poista, oman aktiivisuuden merkitystä.

Säädettävän työpöydän hyviä puolia on myös se, että siinä voi käyttää myös erilaisia korkeussäädettäviä satulatuoleja. Nämä tuovat omalta osaltaan mukavaa vaihtelua työasentoon päivän aikana.

Seisoessa on myös hyvä pitää paino molempien jalkaterien päällä. Esimerkiksi lonkkalepo (paino toisen jalan päällä) on hyvin tyypillinen seisoma-asento, se kuitenkin kuormittaa vartaloa ja helposti kipeyttää lihaksia. Lonkkalepo on usein tapa, johon olemme tottuneet, usein myös tämä asento johtuu heikosta lihasvoimasta.

Tietokoneen näyttö on usein liian alhaalla työskennellessä läppärin kanssa. Tämä johtaa helposti siihen, että pää työntyy eteen päin ja katse menee liian alas. Pää painaa aikuisella n. 4,5-5 kg. Pään siirtyessä pois ns. keskilinjasta aiheuttaa kaularangan ja rintarangan välilevyille voimakasta kuormitusta. Tämä saattaa aiheuttaa puolestaan niska-hartialihasten kiputiloja.

Oikein käytettynä sähkösäätöinen pöytä on siis loistava hankinta, hyvinvoinnin ylläpitäjä.

Viisi vinkkiä, mihin on hyvä kiinnittää huomioita seisoen töitä tehdessä

  1. Kiinnitä huomiota seisoma-asentoosi
  2. Millaisilla kengillä seisot
  3. Lepäävätkö kätesi ja hartiasi rentoina
  4. Millaisella alustalla seisot
  5. Näytön korkeus riittävän ylös

 

Ryhdikkäin ajatuksin

Jenni Ahopelto, ErgonoVita Oy

Työfysioterapeutti / Yrittäjä

Pyörin paljon yön aikana. Nukun kuitenkin todella hyvin ja olen aina aamuisin levännyt.

Onkohan tuo edellä mainittu yhtälö mahdollista? Luulempa, että ihminen huijaa, koska ei tiedä muunlaisesta nukkumisesta ja hän tyytyy vain tilanteeseen.

Asennon vaihtaminen yön aikana on toki yksilöllistä, toinen ihminen on levottomampi nukkuja kuin toinen. Toisella on lakana kietoutunut kaulan ympärille joka aamu, toinen herää melkein samasta asennosta mihin on illalla asettautunut nukkumaan.

Monesti on kuitenkin niin, että vuoteessa pyöriminen johtuu epäedullisista nukkumisolosuhteista. Kun joudumme vaihtamaan asentoa yön aikana usein, unenlaatu muuttuu pinnallisemmaksi. Välttämättä emme herää asennon vaihtamiseen, tiedostamatta vain rullaamme kyljeltä toiselle. Tämä jatkuva asennon vaihtaminen saa aikaan sen, että elimistölle tärkeä syväuni jää liian vähäiseksi.

Kymmenen vuoden aikana olen törmännyt useisiin tarinoihin siitä, miten oikeanlaiset nukkumisolosuhteet ja tieto oikeanlaisesta nukkumisergonomiasta muuttaa tilannetta. Ihan jo pelkästään tyynyn vaihdolla unenlaatu paranee. Laadukkaalla unella on valtava voima! Meillä on voimia säännölliseen liikkumiseen, olemme virkeämpiä töissä, siedämme stressiä paremmin ja kivun kokeminenkin on miedompaa kun olemme levänneet hyvin.

Tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat yksi yleisimmistä syistä, minkä vuoksi jäädään sairaslomille tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle. Työergonomia on käsitteenä varsin laaja-alainen sekä hyvin tuttu useimmille meistä. Työergonomiaan on tehty erilaisia ohjeistuksia ja turvamäärityksiä sekä työntekijöitä ohjataan hyvään työasentoon ja oikeanlaisiin nostotekniikoihin. Tuki- ja liikuntaelin ongelmat kuitenkin lisääntyy vaikka työergonomiaratkaisuihin kiinnitetään huomiota satsaamalla isojakin summia muutostöihin. Voisiko työantaja tukea työntekijää sponsoroimalla hänelle oikeanlaista nukkumisergonomiaa?

Nukkumisergonomia on monille vieras alue. Ajatellaan usein, että eihän sillä ole merkitystä, kunhan vain nukutaan. Vääränlainen nukkumisergonomia voi kuitenkin olla syy tai ainakin vaikuttava osatekijä erilaisiin terveydellisiin seikkoihin. Niihin ei välttämättä terveydenhuollon ammatti-ihmiset edes osaa kiinnittää huomiota.

Myymälääni tuli pari viikkoa sitten nuori naisasiakas, joka halusi jännetupentulehdukseen rannetuen. Hän oli juuri lääkärin vastaanotolta tulossa. Ihmetteli kovasti, että miksi tulehdus tulee aina oikeaan käteen , hän on kuitenkin vasen kätinen. Kertomansa mukaan ei ollut tehnyt mitään, mikä olisi muutenkaan oikeaa kättä kuormittanut. Juttelimme rannetuen valinnan lomassa myös nukkumisergonomiasta, johon usein keskustelut kanssani kääntyvät. Kävi ilmi, kun pyysin asiakasta näyttämään mieluisan nukkumisasennon, että hän nukkuu lähes aina oikean käden päällä ja asento oli todella kaukana hyvästä kuormittamattomasta asennosta. Voinen väittää, että tietoisuus tästä vääränlaisesta nukkumisergonomiasta auttoi nuorta naista monelta kolotukselta tulevaisuudessa. Tämän pienen asiakaskohtaamisen yhteydessä tajusin taas sen, että minua oikeasti tarvitaan.

Peräänkuulutankin yhteistyötä asiantuntijoiden välillä, jotta ihmisen hyvinvointi lisääntyy. Mikä sen loistavampi kokonaisuus kuin, että ihminen käy esimerkiksi fysioterapeutin luona hyvässä hoidossa, josta saa oikeanlaisia kuntoutusohjeita. Tämän lisäksi hän tulee nukkumisergonomiaohjaukseen ErgonoVitaan, jossa katsotaan nukkumisasennot kuntoon ja motivointi vielä oman hyvinvoinnin ylläpitoon jatkuu nukkumisergonomianeuvonnan lomassa.

Olen vuosien varrella jutellut satojen ihmisten kanssa unesta ja nukkumisesta. Yleensä ensimmäisenä ihmisen suusta tulee kommentti, että minä kyllä nukun tosi hyvin. Ja seuraavassa lauseessa hän kuitenkin sanoo, että pyörin läpi yön. Onko niin, että emme tiedosta unen tuomaa voimaa kun emme tiedä paremmasta?

Haluan kertoa tässä kohtaan esimerkin asiakkaastani, joka kävi tyynyn hankkimassa sekä nukkumisergonomiaohjauksessa.

Hänellä on jo vuosien ajan ollut haasteita nukkumisessa kipujen takia. Häneltä on operoitu selkää sekä olkapäätä. Kävimme hänen kanssa hyvät nukkumisasennot läpi, korjasimme hieman asentoa ja katsoimme oikeanlaisen tyynyn hänelle. Hän sanoi ”Kukaan ei ole koskaan minulle puhunut sanallakaan nukkumisasentojen merkityksestä, saatikka tyynyn merkityksestä unenlaatuun.”

Vuosien ajan rouvalla on ollut useampi tyyny vuoteessa ja niiden kanssa hän on pelannut yönaikana tehden erilaisia virityksiä yöstä toiseen. Tämäkin peliaika olisi ollut hyvä käyttää nukkumiseen.

”Nyt vasta itse huomasin, miten suuri merkitys jo tyynyllä on hyvää yöuneen!” Oli rouvan antama palaute viikon jälkeen. Älä siis tee virhehankintoja vaan tule suoraan työfysioterapeutin juttusille ErgonoVitaan!

On aika kääntää katsetta hereilläolo ajan lisäksi myös uniaikaan!

Ryhtiä elämään !

Jenni Ahopelto
Työfysioterapeutti / Yrittäjä
ErgonoVita Oy

Löytyykö kaapistasi 10 erilaista, toinen toistaan kalliimpia ergonomisia tyynyjä?

Oletko ehkä vuosien varrella hankkinut useita erilaisia tyynyjä ja kuitenkin palaat aina tähän vanhaan myltättyyn tyynyyn. Tämäkin kuitenkin kipeyttää niskasi ja tekee käsistäsi tunnottomat, koska joudut kasaamaan sitä niskasi alle. Uskallan väittää, että tyynyn kanssa yöaikaan pelaaminen on varmasti tuttua melko monelle.

Et voi hankkia itsellesi tyynyä käsituntumalla. Kyseessä on  tuote, jota käytät melko tiiviisti useamman tunnin vuorokautesi  aikana. Tuleeko mieleen mitään muuta, joka olisi joka vuorokausi yhtä paljon käytössä kuin tyynysi on. Ei siis ole aivan yhdentekevää  mikä  pääsi alla on.

Oikeanlaisen tyynyn valinnassa on ehdottoman tärkeä käydä läpi nukkumisergonomia kokonaisvaltaisesti, jotta juuri sinä saat ergonomisesta tyynystä suurimman hyödyn. Tyynyn merkitys hyvän nukkumisergonomian kannalta on suurempi kuin osaamme usein ajatellakkaan. Oikeanlaisen tuen antava tyyny rentouttaa niska-hartiaalueen lihaksia, mutta myös asettaa koko selkärankasi hyvään asentoon ja keventäen myös lonkkaan kohdistuvaa pintapainetta. Olen työskennellyt nukkumisergonomian parissa 10 vuotta, joten voinen jopa väittää, että siitä asiasta jotain tiedän. Silmäni on harjaantunut vuosien varrella melko hyväksi ihmisen tehdessä tyynyn valintaa.

Olin 2013 vuoden fysioterapia yrittäjänä, jonka aikana käsitykseni vahvistui siitä, että nukkumisergonomian merkityksestä eivät ihmiset tiedä riittävästi. Sain käsiini hiljattain Jari Ylisen  kirjan nukkumisergonomiasta. Tähän kirjaan tutustuminen vahvisti vielä enemmän näkemystäni siitä, että olen oikealla alalla ja että tietämystäni nukkumisergonomian suhteen tarvitaan. Eräs asiakkaani totesi tässä eräänä päivänä, että hän on vuosia kärsinyt kivuista mutta kukaan ei ole aiemmin kertonut hänelle  tyynyn tärkeydestä. Asiakkaani kaltaisia tilanteita on paljon.

Ergonomia sanana on usealle tutumpi kun puhutaan työstä ja sen kuormittavuudesta.  Työergonomiaa on tutkittu, tutkitaan paljon ja sen merkitys ihmisen hyvinvointiin tunnetaan. Puhutaan paljon istumisen haasteista ja sen haittoja on verrattu jopa tupakoinnin vaaroihin. Miksi Suomessa  kuitenkin tuki -ja liikuntaelinten ongelmat vain lisääntyvät? Tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovat myös yksi yleisimmistä syistä joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Heitämpä ilmoille ajatuksen, olisiko nyt aika kääntää katse nukkumisergonomiaan hyvän työergonomian lisäksi. Tässä peräänkuulutan eri ammattilaisten yhteistyötä, jotta kokonaisvaltaista hyvinvointia saadaan huomioitua mahdollisimman laaja-alaisesti. Kyllähän ihminen hyötyy enemmä oikeanlaisesta fysioterapiasta, oikeanlailla säädetystä työpöydästä, oikeanlaisista kotijumppaohjeista, jos voi kallistaa päänsä illalla oikeanlaisen tyynyn päälle, ja tämän lisäksi  hänellä on vielä tiedossa oikeanlainen nukkumisergonomia.

Viisi vinkkiä Sinulle kun on aika lopettaa tyynyn kanssa pelaaminen yön aikana ja kääntyä ErgonoVitan puoleen:

  1. Olet aamulla väsynyt vaikka olet nukkunut kahdeksan tuntia, unesi laatu ei ole ollut silloin riittävän laadukasta.
  2. Herään niskakipuun tai pää on kipeä aamulla herätessä.
  3. Yösi on mennyt asentoa vaihtaessa ja heräät aamulla lakanat rullalla.
  4. Sormien puuuminen tai tikkuilu herättää sinut yöllä.
  5. Olet taas hankkimassa käsituntumalla uutta, arvokasta (yhdettätoista) tyynyä, jota naapurisi tai ystäväsi on kovasti kehunut.