Mitä varten nukkumisergonomiaa? Mihin sitä oikein tarvitaan?

Mitä varten nukkumisergonomiaa? Enhän minä voi tietää miten minä nukkuessani olen? Kerron teille yhden tarinan nukkumisergonomian merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Olkoon tämä vaikka hieman ajatuksia herättelevä esimerkki.

Asiakkaakseni tuli luokseni fysioterapeutin ohjaamana, noin 45 vuotias nainen. Hänellä oli kipuja oikeassa olkapäässä ja rintarangassa (lapojen välissä). Seisoessakin oikea olkapää työntyi eteenpäin. Hän oli käynyt fysioterapeutin luona muutamia kertoja, josta oli saanut apua hetkellisesti. Kertoi, että kipu ja vedon tunne rintarankaan palautuu aina takaisin. Hän kertoi minulle nukkuvansa kylkiasennossa. Olisin voinut tässä vaiheessa ottaa hyllystä kylkinukkujan tyynyn, myydä sen ja lähettää hänet tyynyn kanssa eteenpäin. En kuitenkaan tyytynyt asiakkaan vastaukseen. Tyynyn hankinta puheen perusteella olisi mennyt metsään rytinällä. Muutaman yön jälkeen hän olisi todennut, että olipa taas ihan höhöhöpö hankinta tuo ”mukaergonominentyyny”.

Pyysin asiakasta menemään testivuoteelle pitkälleen ja näyttämään mahdollisimman totuudenmukaisen nukkumisasennon. Hän kyllä kävi ”kylkiasentoon”, mutta minkälaiseen! Oikea olkapää voimakkaasti eteenpäin työnnettynä ja vasen jalka kiertäen patjan pintaa vasten. Jolloin tässä asennossa selkäranka on korkkiruuvimaisessa asennossa. Tämä hänen mieluisin nukkumisasento tukee juuri sitä hänen virheasentoaan, jota hän on käynyt hoidattamassa fysioterapeutin luona.

Neuvoin asiakasta vaihtamaan puolia miehensä kanssa. Hän hieman kulmiaan kurtistellen asiaa ääneen ihmetteli. Kerroin tämän poistavan asennon ns. kipeältä puolelta. Usein myös pariskunnat tykkäävät nukkua selkä toiselle käännettynä. Kysyin myös häneltä hänen nukkumiasennostaan, sitä että huomaako hän siinä mitään merkittävää. Hetken asentoaan mietittyään, hän totesi, että minähän olen aivan kierossa. Tämähän on se minun virheasentoni! Korjasin hänen nukkumisasennon ja katsoin niskalle oikeanlaisen tyynyn sekä halityynyn hyvää ergonomista asentoa tukemaan.

Joillakin ihmisillä saattaa olla hankaluuksia eläytyä edellä kuvattuun tilanteeseen kun minä, vieraana ihmisenä tuijotan vierestä. Tilanne kuitenkin rentoutuu melko pikaisesti, kun siinä hetken juttelen niitä näitä, samalla tässä on minulla loistava tilaisuus havainnoida ihmistä nukkumisasennon suhteen. 10 vuoden kokemuksella saan ihmiset yleensä ”kiinni” juuri niistä kuormittavista asennoista.

Olin jälkeen päin yhteydessä asiakkaaseen ja hän kertoi, että tilanne on parantunut huomattavasti ja vedon tunne vartalossa on helpottunut. Tässä on osa hänen lähettämästä vastauksesta.

” Vaikutukset ovat olleet todella hyvät!!! Vaihdoin myös kylkeä eli paikkaa mieheni kanssa, ja oikean olkapään kipu on vähentynyt ja vasemman kyljen veto. Eli olen hyvin tyytyväinen vaikutuksiin”.

Asiakas tuli parin viikon päästä pistäytymään myymälässäni ja kertoi, että ovat vaihtaneet taas nukkumaan vanhalle puolelle, mutta tilanne oli kuitenkin jatkunut hyvänä, fysioterapiakäyntien kanssa, kallonpohjassa kertoi olevan hieman kipuja. Ihmetteli kovasti, että miksei hän aiemmin ole tajunnut nukkumistaan miettiä. Usein sitä ei itse huomakkaan vaan siihen tarvitsee ulkopuolisen asiantuntijan.

Laitoin viestiä viikko sitten hänelle ja tilanne oli palautunut lähes ennalleen kipujen suhteen. Hän oli menossa fascia käsittelyyn. Neuvoin häntä vaihtamaan sen nukkumispuolen miehensä kanssa uudemman kerran toiselle puolelle, jolloin kuormitus siirtyy erilaiseksi. Palaan taas tiedustelemaan tilannetta jonkin ajan kuluttua.

Tässä mielestäni yksi hyvä esimerkki siitä, että pelkkä nukkumisergonomian läpikäyminen suusanallisesti ei riitä vaan siihen tarvitaan konkreettista neuvontaa ja ohjausta. Ihmisellä täytyy olla tieto niistä asennoista, jotka häntä kuormittavat, jotta hän voi hakeutua ja opetella niistä pois. Näin ihminen saa esimerkiksi hyvästä fysioterapiasta tai hieronnasta suuremman hyödyn itselleen. Nukkumisergonomia on asiana helposti aihe, joka sivuutetaan ja sen merkitystä ei ymmärretä riittävästi. Tämä asiakasesimerkki kuvastaa hyvin, että nukkumisergonomialla on suuri merkitys, mutta mikään yksittäinen asia ei ole autuaaksi tekevää. Jokaisen alueen asiantuntijoiden yhteistyötä tarvitaan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Myös tämän esimerkin luettuasi voit ehkä ajatella, että eipä koske minua kun, ei ole mitään ongelmaa tai kipuja. Kipuja ei tarvitse ollakkaan vaan tällä aiheella haluan herätellä ihmisiä ymmärtämään nukkumisergonomian merkitys palautumiseen ilman kolotuksiakin. Helposti tyydymme olemassa olevaan tilanteeseen. Oikeanlainen nukkumisergonomia on kuitenkin hyvin oleellinen osa, jotta saamme laadukasta unta mahdollisimman paljon. Kaikkihan me tiedämme, että hyvin levänneenä kaikki näyttää kauniimmalta!

Sähkösäätöinen työpöytä voi olla virheostos?

Korkeussäädettävä työpöytä voi olla virheostos?

Tällä hetkellä vallitsee oikein myötäisen, positiiviset tuulet työergonomiassa. Istumisen sijasta suositellaan työskentelyä seisten. Istumisen haittoja on viime aikoina tutkittu paljon ja ompa niitä jopa verrattu tupakoinnin haittoihin. Minä suosittelen myös seisomista!

Onko sinulle tai työkaverillesi ehkä hankittu säädettävä työpiste, mutta sitä ei tule käytettyä. Tai ehkä olet työnantajana miettimässä, että onko se kannattava investointi. Investointi kyllä kannattaa kunhan kyseiseen asiaan perehdytetään työntekijät kunnolla. Tämä pöydän käyttämättömyys voi johtua monesta tekijästä ja niiden yhteisvaikutuksesta, joka tekee seisoma-asennosta tukalan tuntuista.

Sähkösäätöinen pöytä on loistava hankinta edistämään hyvinvointia työssä, kunhan sitä vain käyttää oikein. Sähkösäätöisen pöydän ympärille on mahdollista hankkia erilaisia, työergonomiaa tukevia apuvälineitä.

Kaikki kuitenkin lähtee lihasten hyvinvoinnista, joten tärkeintä onkin pitää pienet, mutta sitäkin tärkeämmät tukilihakset, selkärangan ympärillä vahvoina. Tämä auttaa hyvän, ryhdikkään asennon säilyttämisen. Ryhdikäs asento kuormittaa vartaloa tasaisesti eikä lihaksisto, välilevyt, nivelet ym. pääse ylikuormittumaan. On olemassa erilaisia, loistavia aktivaattoreita seisomatyöhön. Nämä erilaiset aktiivisuutta ylläpitävät tuotteet, tekevät koko ajan pientä liikettä aktivoiden juuri näitä tukilihaksia. Tämä ei tietenkään poista, oman aktiivisuuden merkitystä.

Säädettävän työpöydän hyviä puolia on myös se, että siinä voi käyttää myös erilaisia korkeussäädettäviä satulatuoleja. Nämä tuovat omalta osaltaan mukavaa vaihtelua työasentoon päivän aikana.

Seisoessa on myös hyvä pitää paino molempien jalkaterien päällä. Esimerkiksi lonkkalepo (paino toisen jalan päällä) on hyvin tyypillinen seisoma-asento, se kuitenkin kuormittaa vartaloa ja helposti kipeyttää lihaksia. Lonkkalepo on usein tapa, johon olemme tottuneet, usein myös tämä asento johtuu heikosta lihasvoimasta.

Tietokoneen näyttö on usein liian alhaalla työskennellessä läppärin kanssa. Tämä johtaa helposti siihen, että pää työntyy eteen päin ja katse menee liian alas. Pää painaa aikuisella n. 4,5-5 kg. Pään siirtyessä pois ns. keskilinjasta aiheuttaa kaularangan ja rintarangan välilevyille voimakasta kuormitusta. Tämä saattaa aiheuttaa puolestaan niska-hartialihasten kiputiloja.

Oikein käytettynä sähkösäätöinen pöytä on siis loistava hankinta, hyvinvoinnin ylläpitäjä.

Viisi vinkkiä, mihin on hyvä kiinnittää huomioita seisoen töitä tehdessä

  1. Kiinnitä huomiota seisoma-asentoosi
  2. Millaisilla kengillä seisot
  3. Lepäävätkö kätesi ja hartiasi rentoina
  4. Millaisella alustalla seisot
  5. Näytön korkeus riittävän ylös

 

Ryhdikkäin ajatuksin

Jenni Ahopelto, ErgonoVita Oy

Työfysioterapeutti / Yrittäjä